25. Kitinojan perinnekylän sijainti

Visualisointi pohjoisesta

Kitinojalla suunnittelualue joka halutaan varata perinnerakentamista varten, on yleiskaava-aluetta, jossa suunnittelualue sijoittuu osittain AP-2-alueelle,  eli pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi osoitetulle, osittain M-alueeksi eli maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi merkitylle paikalle. Osa suunnittelualueesta on siis jo tällä hetkellä varattu väljään haja-asutusluontoiseen rakentamiseen. Kaikkiaan alue on määritelty ma-2 -alueeksi eli maisemallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi, jolle rakennettaessa tulee ottaa huomioon kulttuurimaiseman arvot. Tästä syystä nimenomaan perinteiset pohjalaistalot pihaiireineen sopivat alueelle kaikkein parhaimmin. Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet, jotka tulee suojella rakentamiselta, sijaitsevat toisaalla.

Suomenselkää lukuunottamatta pohjalainen maiseman on varsin tasaista. Vanhin asutus on keskittynyt viljavien jokilaaksojen varteen, jossa maaperä on pääosin savea. Täällä on aina ensisijaisesti rakennettu kulkyväylien, jokien ja myöhemmin teiden varrelle, vaikkei rakentamiselle sopivimpia kuivia kumpareita kaikille riittänytkään. Se on yksi syy siihen, miksi hirsiarina kehitettiin talojen perustusten alle. 

Merkittävää Kitinojan perinnekylän suunnitteluhankkeessa on, että sen tekeminen on lähtenyt ruohonjuuritasolta, eikä ylhäältä käsin.  Seinäjoen kaupunki on voinut hyödyntää paikallista aloitteellisuutta ja kyläläiset itse, jotka parhaiten tuntevat oman alueensa, ovat etsineet tarkoitukseen soveltuvan alueen ja perustelleet sen. Alueella on valmiiksi vanhaa rakennuskantaa. Tavoitteena on, että perinteistä asumisen tapaa arvostavat voivat rakentaa paikkaan, jossa myös naapuri rakentaa samoin periaattein, eikä vaarana ole että naapuritontille nousee peltihalli tai moderni valkoinen tiilitalo. Perinteisen talon rakentamiseen käytetty työ ja raha säilyttävät arvonsa, kun ympäristö tukee "paikan henkeä" ja miljöö on kokonainen. 

Kitinojan kylässä tiedetään, missä ovat rakentamiskelpoiset maat. Yksi niiden määrää rajoittava tekijä on Kyrönjoki, joka voi kerran sadassa vuodessa tulvia varsin korkeisiin metrilukemiin. Perinnerakentamisen suunnittelualue sijaitsee korkeimman tulvarajan yläpuolella.

Rakentamisen kustannuksia suunnittelualueella vähentävät mm., että sähkö, vesi ja laajakaista ulottuvat lähelle. Hyvä puoli paikan sijainnissa on myös se, että koulu ja kyläkeskuksen muut palvelut ovat kävelymatkan päässä. Seinäjoelle ja Lapualle on 15-20 minuutin automatka.

Kitinojan perinnekylä koostuu kahdestatoista pihapiiristä. Hirvilammintien eteläpuolelle on sijoitettu kolme tonttia, joiden asuinrakennusten pääjulkisivut kääntyvät perinteiseen tapaan tielle päin ja pihat etelään. Hirvilammintien pohjoispuolella suunnittelualuetta jakaa uusi tie, jonka molemmin puolin maasto nousee. Tien itäpuolella sijaitsee viisi tonttia. Suunnittelualuetta visualisoivassa ilmakuvassa näkyy, miten päärakennukset tukeutuvat metsän reunaan ja pihapiiri avautuu luontevasti länteen. Tien länsipuolella sijaitsee neljä tonttia, joiden pihapiirit avautuvat etelään. Väljät tontit mahdollistavat paitsi umpipihan rakentamisen myös kotieläinten pidon. Ajatus on, että alueella viihtyisivät ihmisten lisäksi niin hevoset kuin lampaatkin. Tienkään ei tarvitse päättyä viimeisten talojen luona, vaan siitä voi lähteä esim. metsänreunaa noudatteleva polku kohti kyläkeskusta. Luonteeltaan kylänmuodostus on ryhmäkylää, palaten tavallaan aikaan ennen isojakoa, joka hajotti ryhmäkylät ja loi hajarakentamisen.

 Jos rakentajia tulee alkuvaiheessa samanaikaisesti useampia, heidän on mahdollista harkita esim. yhteistä lämpölaitosta. Sitä mukaa, kun rakentajia tulee, he voivat itse osallistua asuinalueensa jatkokehittämiseen monin tavoin. Jos esim. pellon puoleisille tonteille ei tule rakentajia, ne voivat jäädä rakentamatta. Jos taas tontit joskus tulevaisuudessa loppuvat ja rakentajia tulisi lisää, perinnerakentamiselle on kerrottu siinä tilanteessa löytyvän lisää tilaa samaisen Hirvilammintien varresta.

--> -->