24. Kitinojan perinnekylän suunnitelma

Suunnitelmaan sisältyvää tyypillistä pihapiiriä

Arkkitehtitoimisto Gunilla Lång-Kivilinna Oy:n Kitinojan perinneasuinalueen mallikuvat ja rakentamistapaohjeet siirretään kokonaisena tiedostona internetiin lähiaikoina, minkä jälkeen ne ovat kaikkien kiinnostuneiden tutkittavissa ja tulostettavissa. Linkki tulee mm. tänne blogiin! 

Arkkitehdin sanoin Kitinojan rakennustapaohjeiden pyrkimyksenä on kertoa, mitkä osatekijät tekevät pohjalaistalosta pohjalaistalon. Mitkä ovat ne erityispiirteet, jotka tekevät pohjalaistalosta aidon? Tavoitteena on antaa kysymykselle vastaus ja näin jatkaa vuosisataista hirsirakennusperinnettä vanhaa rakennustapaa kunnioittaen. 

Pohjalaisen rakentamiskulttuurin maantieteellinen alue

Pohjanmaa, johon kuuluuvat Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan, osittain myös Pohjois-Pohjanmaan maakunnat, on kansatieteellisesti tyypillisesti länsisuomalainen. Paikallisia eroja esiintyy rakennusten yksityiskohdissa, mutta pääosin talonpoikainen rakennuskulttuuri Pohjanmaalla on melko yhtenäinen.

Suomen maakunnilla on oma rakennushistoriansa, josta eri alueilla voidaan ammentaa omaa paikallisuutta rakentamiseen. Juuri siihen sisältyy idean mielekkyys. Pohjalaistalo kuuluu Pohjanmaalle, hämäläistalon paikka on Hämeessä ja karjalaistalo voisi kokea uuden tulemisen itäisimmässä Suomessa. Paikallisuus vahvistaa alueiden muista erottuvaa ja omaleimaista luonnetta sekä vetovoimaa. Paikallisella perinteisellä rakentamistavalla on mahdollista "kapinoida" tasapäistyvää maisemakehitystä ja kylien lähiöitymistä vastaan, säilyttää ympäristöjen kulttuurinen tunnistettavuus ja identiteetti, sekä tuoda asumisessa ja rakentamisessa vallalla olevaan yhtenäiskulttuuriin perusteltu vaihtoehto. 

Rakennustapaohjeista

Pohjalaiseen taloon kuuluu pihapiiri useine rakennuksineen. Niinpä Kitinojalla tonttien minimikoko on 4000 m2, ja päärakennuksen lisäksi tontilla on oltava vähintään kaksi muuta rakennusta. Rakennusten sijoittaminen ei ole summittaista, vaan sillä tavoitellaan suojaisien umpipihojen syntymistä. Ulkorakennusten tulee olla perinteisiä, mutta niiden käyttötarkoitus voi olla moderni. Aittoihin, luhteihin, ja piharateihin voidaan kätkeä esim. varasto, verstas, askartelutilat, autotalli, lämpökeskus, sauna jne. Sauna voi olla myös omana rakennuksenaan tontin reunalla. Porttiaukko voi toimia autokatoksena. Renkitupa tai paapantupa voi olla vierasmajoitustilana, työtiloina, pihapuotina tai vaikka päärakennuksena, mikäli asukkailla ei ole isomman asuintilan tarvetta.

Siirrettävissä rakennuksissa pitäydytään niiden omien detaljien säilyttämisessä. Uudisrakennusten mittasuhteet, aukotukset, materiaalit ja väritys noudattavat alkuperäisiä esikuviaan.  Periaatteena voi pitää, että vanhan ja uuden rakennuksen välillä ei ole mainittavaa eroa muussa, kuin rakennusosien iässä.  Kun puut ja pensaat saavat mittaa, puutarhat,  kryytimaat, niityt ja haat kasvavat, ja taloissa on eletty jonkin aikaa, niiden voisi uskoa kuuluvan seudun vanhimpiin. Mikäli Kitinojalla kaikki suunnitelmaan luonnostellut tontit rakennetaan, syntyy uutta tien varteen sijoittuvaa ryhmäkylää.    

Rakennusten materiaalina on päistään kapeneva massiivinen hirsi. Pitkänurkat ja varaukset tehdään perinteisellä tavalla. Hirret liitetään yhteen tapeilla ja varaus täytetään pellavariveellä tai -nauhalla. Lämpöeristykset tehdään luonnonmukaisin materiaalein. Ikkunat ja ovet ovat puurakenteisia. Sokkelissa tulee näkyvin osin olla porakivi tai luonnonkivi. Katteena hyväksytään esim. saumapelti tai aito savitiili. Savupiippu tehdään vanhan mallin mukaan niin, että se kapenee keskiosaltaan ja levenee porrastetusti yläosaltaan. Värit ovat perinteiset - esim. punamultaa seinissä, taitettua valkoista, keltaokraa ja kimröökiä yksityiskohdissa. Lämmitysmuodoksi suositellaan uusiutuvia energiamuotoja. Yksityiskohtiin yleensä kiinnitetään suurta huomiota. Tekniikka integroidaan siten, ettei se näy julkisivuissa, esim. IV-ulospuhallus johdetaan muurattuun savupiipun kanavaan ja sähkökaappi sijoitetaan ulkorakennukseen tai kuistin sisälle.

Lähtökohtana tulee siis aina olla pohjalaistalon alkuperäisen tyylin tyypilliset yksityiskohdat ja materiaalit. Uusia ns. huoltovapaita julkisivumateriaaleja ei tule kälyttää. Huoltovapaita ns. ikuisia materiaaleja ei ole olemassakaan. Sen sijaan on materiaaleja, joita ei voi korjata. Niinpä esim. profiilipelti tai muovipaneeli eivät kuulu perinnerakentamiseen. 

-->