Knuuttilan kylänraittia Härmässä juhannusyönä 2012 |
Paikallisuuden, estetiikan ja ekologisuuden vuoksi
Pohjanmaalla asutettiin ensiksi jokivarret ja ne rakennettiin tiiviiksi nauhakyliksi. Joet toimivat kulkuväylinä ja rakennukset olivat rykelminä vierekkäin kulkuväylän varrella. Kun asutus levisi edemmäksi, taloja rakennettiin tien varteen samalla tavalla. Sitten isojako hajotti vanhat pohjalaiset ryhmäkylät 1800-luvun alkupuolella. Syynä oli pyrkimys tehostaa maataloutta mm. lohkomalla tiloja sekä kokoamalla tilojen maita suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Sen myötä taloja siirrettiin lähemmäksi kunkin tilan saamia tiluksia ja alkoi syntyä haja-asutusta. Nykyisin Pohjanmaalla on vain harvoja paikkoja, joissa voi vielä nähdä tyypillistä pohjalaista nauha-asutusta. Tällaisia ovat esimerkiksi Knuuttilanraitti Alahärmän Voltin kylässä. Myös esimerkiksi Ylihärmän Kankaankylässä on säilynyt pätkä nauha-asutusta, jossa vanhimmat talot ovat 1800-luvun alusta. Kokonainen ryhmä pohjalaistaloja on siis harvinainen, mutta sitäkin vaikuttavampi näky. Tarvitseeko tällaisten näkymien olla harvinaisia ja sitten lopulta kadota kokonaan?
Nykyään ympäristöministeriö sekä kuntien kaavoittajat ja rakennusviranomaiset suosivat tiivistä, pienimittakaavaista puurakentamista osana ekologisen rakentamisen toimenpideohjelmaa. Kaikkien suomalaisten pakettitalolähiöiden rinnalle Kitinojan perinnetonttialue tuo ajatuksen siitä, että pienimittakaavainen, tiivis puurakentaminen tarjoaa modernin mahdollisuuden panostaa paikallisuuteen ja tuoda perinteinen raittikylä takaisin maisemaan. Koska Kitinoja on keskellä eteläpohjalaista kulttuurimaisemaa, siellä kyseinen tonttialue on luonnollisesti varattu perinteisiä pohjalaistaloja ja niihin kuuluvia pihapiirejä varten.
Perhe, joka haluaa perinteisen pohjalaistalon, arvostaa varmasti myös sitä että talo sijaitsee perinteisessä ympäristössä. Kitinojan perinnetonttien etu moneen muuhun ympäristöön nähden on siinä, että niiden näkymät avautuvat vastedeskin eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan - metsänreunaan, viljeltyihin peltoihin, toisiin perinteisiin taloihin ja kylätielle. Sitä riskiä ei ole, että naapuriin voisi tulla teollisuushalli, rivitalo tai totaalisesti toista arkkitehtuuria edustava moderni asumus. Se summa joka rakentamiseen investoidaan maiseman ja ympäristön vuoksi, säilyttää arvonsa jatkossakin.
Perinteistä ryhmäkylää Teerijärvellä toukokuussa 2013 |
Aitouden, luonnonmukaisuuden ja kestävyyden vuoksi
Kitinojan perinnetonteilla rakennetaan perinteistä paikallista rakentamistapaa jatkaen, tuomalla takaisin sellaista joka on jo maisemasta hävinnyt. Koska perinteinen paikallinen rakentamistapa poikkeaa merkittävästi nykyrakentamisesta, sille on oltava määritelmä. Kitinojan perinnetonttien rakentamistapaohjeessa esikuvaksi on otettu 1800-luvun loppuun mennessä huippunsa saavuttanut eteläpohjalainen rakentamisen tapa, ja määritelty ne seikat joilla uudisrakennuksesta on mahdollista tehdä eteläpohjalaisten esikuviensa kaltainen.
Perinnerakentamisessa kaikki rakennusmateriaali on luonnonmukaista. Rakennusosia voidaan kierrättää aina kokonaisesta hirsirungosta lähtien, mikä on ekologisinta mahdollista rakentamista. Perinnerakentaminen on hyviksi miellettyjä arvoja sisältävän hyvän asuinympäristön rakentamista, ja ympäristön sekä sille annettujen merkitysten arvostaminen ovat kestävän elämäntavan omaksumista.
Rakennustapaohje voi vaikuttaa alkuun ankaralta - mutta viimeistään rakennusten valmistuessa käy kaikille muillekin selväksi, miksi tietyissä asioissa ei kannata tinkiä. Jos tavoitteena on hakea aitoutta, yksityiskohtiin kannattaa kiinnittää huomiota. Perehtymiseen käytetty aika ja aitouteen panostaminen maksavat itsensä takaisin monin tavoin. Rakennustapaohjeen noudattaminen sisältyy kauppaehtoihin, mikä takaa samat säännöt kaikille rakentajille. Sisätiloihin niissä ei puututa.
Ennen Kitinojan ensimmäisten talojen valmistumista voi olla vaikea kuvitella, miltä kylä tulee näyttämään tulevaisuudessa. Käykääpä siis katsomassa TÄMÄ LINKKI, jossa kuvat Mustasaaren Sulvan vastaavasta asuinalueesta antavat kelpo viitteen! Kylä näyttää siltä kuin olisi ollut siinä aina, vaikka alue onkin vasta kolmikymmenvuotias. Tonttimaaksi otettu pelto on jo pitkään ollut kukkivina puutarhoina. Kitinojalla tontit ovat hieman suurempia ja niillä mahtuu hyvin pitämään perunamaata, hyötypuutarhaa ja vaikka hevosia. Lisää laidunmaata löytyy tarvittaessa.
Pohjalaistalot näyttävästi rinnakkain Ilmajoella 2012 |
Sijainnin sekä perinnerakentamisen osaajaverkoston vuoksi
Kitinojan perinnetontit ovat tarkoituksenmukaisia - riittävän suuria ja edullisia sekä sijainniltaan erinomaisella etäisyydellä maakunnan kasvupisteistä ja työpaikoista.
Kitinojan kylän väki tukee vahvasti perinnetonttien rakentajia. Kyläseura on valmistanut tontteja rakentamiskuntoon pitkin kevättä, ja kökkäpäivä tarjotaan rakentajan haluamaan työvaiheeseen tarvittaessa koneineen päivineen.
Siirrettävää vanhaa pohjalaistaloa etsiviä autetaan löytämään sopiva kohde, uudisrakennuksen suunnitteluun saa ohjeita, ja piirustuksiin saa arviointeja. Yhteistyökumppaneina on alan vahvoja asiantuntijoita, joilta löytyy tarkempaa tietoa ja neuvoja rakennustapaohjeesta herääviin kysymyksiin sekä suunnittelussa ja käytännön rakentamisessa eteen tuleviin ongelmiin. Kyläseuralla on luettelo maakunnan ja lähiympäristön perinnerakentamisen osaajista, joilta on saatavissa kaikki tarvittava apu käytännön rakentamiseen (julkaistaan liitteenä lähiaikoina). Rakentajien omien kokemusten kautta ratkaisumallit lisääntyvät ja naapurille karttunut tietotaito auttaa myös uusia rakentajia.