1827 tällä paikalla oli tiivis viiden rakennuksen muodostama pihapiiri. Siitä on nyt jäljellä enää päärakennus 1810-luvulta sekä 1900-luvun alkupuolella rakennettu iso ulkorakennus, jossa oli alunperin talli, navetta, lato ja leivintupa. Alunperin päärakennus tehtiin yksikerroksiseksi, mikä oli yleistä. Suuria muutoksia tuli sitten 1800-luvun puolivälissä, jolloin talo korotettiin kaksikerroksiseksi, molempiin asuinkerroksiin tehtiin näyttävät koristemaalaukset, ja ulkoseinät maalattiin keltaisiksi. Tuohon aikaan vain mahtavimmat talot saivat keltaisen värin, kun maaseudulla talonpoikaistalojen yleisin väri oli punamulta.
Miten maanviljelyksestä elinkeinonsa saava henkilö pystyi varustamaan moisen herraskartanon? Sama kysymys tapaa nousta esiin myös Etelä-Pohjanmaalla, kun katsotaan täkäläisen rakennusperinteen hienoimpia esimerkkejä. Hälsinglandissa kaikkein näyttävimmät talonpoikaistalot ovat usein kuuluneet lautamiehille. Myös Erik Andersista tuli lautamies 1840-luvun lopulla, ja sen myötä hänen statuksensa talonpoikaisyhteiskunnassa nousi. Taloa kaunistamalla haluttiin tuoda esiin asemaa ja varallisuutta.
Mitkä muut syyt mahdollistivat hälsingeläisen talonpoikaisrakentamisen näyttävyyden? Maakunnassa raha on tullut metsävarallisuudesta, lähinnä sahatavaran myynnistä. Myös esim. pellavan viljelyllä on ollut merkittävä rooli varallisuuden syntymisessä. Entä mitkä olivat syyt vaurauteen ja talonpoikaiskartanoiden syntyyn historiallisella Etelä-Pohjanmaalla, joka vastaa suunnilleen entistä Vaasan lääniä? Meillä metsät poltettiin tervaksi ja viljely tehostui suonraivauksen myötä. Myös esim. laivanrakennuksella ja kaupankäynnillä oli suuri taloudellinen merkitys. Merkille pantiin, että myös aateliskartanot puuttuvat molemmista maakunnista liki kokonaan. Sillä lienee osuutensa kehityskulussa.
 |
| Vintinportaiden kaunista marmorointia |
 |
| Koristemaalausta oviaukon päällä |
1840-luvulla Hälsinglandissa vaikutti voimakas uskonnollinen herätys, joka tunnettiin nimellä "Erik-jansarna". Lahkon johtaja Erik Jansson lähti Amerikkaan, jossa hän perusti Illinoisiin yhteisön nimeltä "Bishop Hill". Erik-Andersin perijöistä vanhin poika lähti sinne, ja vanhan isännän kuollessa v. 1874 myös nuorempi pojista oli jo kuollut. Niihin aikoihin talo alkoi menettää loistoaan. Se maalattiin punaiseksi ja koristemaalaukset liisteröitiin tapettikerrosten alle.
Nyt Erik Andersia on restauroitu ja se on valmisteltu esittelykohteeksi. Ulkorakennuksessa on keittiö ja kahvila, käsityömyyntiä sekä näyttelytila esitteineen. Kun talon nykyinen omistaja Per Forsell silmäilee tuomiani kuvia eteläpohjalaistaloista, hän hämmästyy: "Nämähän ovat hyvin samanlaisia kuin meillä!" Hän ei suinkaan ole ensimmäinen, joka asiaa ihmettelee. Seuraavaksi hän kääntyy oppaanamme toimivan Erik Nordinin puoleen ja ehdottaa "Ehkä lääninhallitus voisi järjestää meille tutustumismatkan Etelä-Pohjanmaalle?". Tämä nousee esille matkan aikana useaan otteeseen, ja yhteistyön mahdollisuuksista keskustellaan vilkkaasti.
| 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti