50. Mitä Kitinojan perinnekylälle kuuluu toukokuussa 2014?

Mediatiedote 22.5.2014                                                                      julkaisuvapaa

Keskipohjolan temaattinen kulttuuripalkinto Seinäjoen Kitinojan Kyläseuralle

JAETULLA ENSIMMÄISELLÄ SIJALLA

Keskipohjola-komitea jakaa vuosittain kaksi kulttuuripalkintoa; toisen lasten ja nuorten kulttuurille ja toisen temaattisesti. Tänä vuonna temaattisen palkinnon aiheena on maailmanperintö ja kulttuuriperintö. Tuomaristona toimiva Keskipohjolan kulttuurityöryhmä sai tänä vuonna seitsemän ehdotusta temaattisen palkinnon saajaksi.  Etelä-Pohjanmaalta ehdokkaana oli Kitinojan kyläseura. Ensimmäinen sija jaetaan puoliksi Kitinojan kyläseura ry:n (Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaa) sekä ruotsalaisen Döda Fallet Världsarv AB:n (Ragunda, Jämtlanti) kesken.

Palkinnot jaetaan Keskipohjolan kulttuuripäivillä Satakunnassa 24.-27. syyskuuta 2014.

POHJALAISTALON PALUU KITINOJAN KYLÄSSÄ

Suomessa vanha rakennuskanta vähenee koko ajan, ja asuinalueet yhdenmukaistuvat kautta maan. Myös pohjalaiseen asumiseen liittyvä elämäntapa ja paikallinen identiteetti ovat vanhojen talojen mukana katoavia kulttuurisia arvoja. Tämän vuoksi Kitinojalla on otettu käyttöön perinteisen paikallisen rakentamistavan jatkaminen: Kitinojan perinnekylässä aidosti pohjalaismalliset uudisrakennukset palaavat maisemaan 70 vuoden tauon jälkeen. Kylään on luotu 12 tonttia perinnerakentajille, jotka voivat paitsi siirtää sinne vanhoja rakennuksia muualta, myös rakentaa uusia vanhan esikuvan mukaan. Uudisrakentamista varten on luotu erityinen, 48-sivuinen rakennustapaohje.

Kitinojan perinnetontit on tarkoitettu maaseutuasumisesta kiinnostuneille edelläkävijöille, jotka etsivät aitoutta, kauneutta ja kestävyyttä, kierrätettävyyttä, hengittäviä ja terveellisiä materiaaleja, pitkäikäisiä ja luonnonmukaisia ratkaisuja, mahdollisuutta kotitarveviljelyyn, paikallisuutta, juuria ja sukupolvien jatkumoa ym. sellaisia arvoja, joita on vaikea löytää nykypäivän rakentamisen valtakulttuurista. Perinteinen talo voi olla kaikki nykyajan mukavuusvaatimukset täyttävä, viihtyisä koti. Perinteisten ulkorakennusten käyttötarkoitus voi olla moderni.

Kitinojalla luodaan valtakunnan mittakaavassa ainutlaatuista vaihtoehtoisen asumisen mallialuetta. Tähän mennessä vain Mustasaaren Stundarsin asuntoalueella on noudatettu samoja periaatteita. Esteettis-ekologisen kulttuurirakentamisen malli on kuitenkin toteutettavissa paikallisesti eri puolilla maata. Paikallisuutta henkivät ympäristöt tukevat asukkaiden viihtymistä ja hyvinvointia, vahvistavat yhteishenkeä sekä antavat juuria ja aineksia henkiselle ja taloudelliselle luovuudelle.

PALKINTO ON TUNNUSTUS POHJALAISTALOLLE JA SEN UUDELLE TULEMISELLE

Pohjalaistalo sekä perinteinen pohjalaisen asumisen tapa kiehtoo ja houkuttaa paitsi edelläkäyviä uusia rakentajia ja asukkaita, myös suurta yleisöä. Kitinojan pohjalaistaloperintöön perustuva prosessi on tuonut paljon myönteistä huomiota pohjalaiselle talolle sekä synnyttänyt uusia toimenpiteitä, joiden kautta pohjalainen rakennusperintö on noussut juhlapuheiden aiheesta uusien konkreettisten toimenpiteiden kohteeksi. Vanhan Vaasan läänin alueella on perustettu kaksikielinen Pohjalainen Rakennusperintö ry, joka kokoaa yhteen rakennusperinteen toimijoita alueella. Seinäjoen asuntomessuilla vuonna 2016 yhtenä teemana tulee olemaan pohjalainen talo. Talonpoikaiskulttuurisäätiön ”Kylä 2020” –hanke tutkii mahdollisuuksia hyödyntää perinteiseen rakentamistapaan liittyviä ratkaisuja muualla Suomessa. Tutustumiskäynnistä Ruotsin Hälsinglandiin – jossa paikalliset talonpoikaistalot olivat juuri saaneet UNESCO:n maailmanperintöstatuksen - syntyi paitsi kontakteja Ruotsiin, myös Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulun ”Potra Pohjalaistaloverkosto” –hanke, joka tähtää sekä tutkimukseen että uusiin kehittämistoimenpiteisiin pohjalaistaloihin liittyen. Tässä verkostossa on mukana parikymmentä yritystä ja toistakymmentä yksityistä pohjalaistalon omistajaa. 

Keskipohjolan temaattinen kulttuuripalkinto on tunnustus paitsi Kitinojan kyläseuran ja ensimmäisten rakentajien tekemälle työlle perinnekylän luomisessa, myös mukana oleville arvokkaille yhteistyökumppaneille ja uusille verkostoille, jotka näkevät pohjalaistalon potentiaalin – vaikka maailmanperintökohteeksi saakka. Tunnustus on selvä osoitus siitä, että suunta on oikea. Kyse on pohjalaistaloihin liittyvän osaamisen uudesta kertymisestä, sen säilymisestä ja jakamisesta myös jatkossa. 

Lisätietoja:

Kitinojan kyläseura ry, Alpo Kitinoja, puh. 045 864 3933

Kitinojan perinnekyläprojekti, Taina Hautamäki, puh. 0400 317 138