30. Kesäkuulumisia Koto-projektilta

Tuleva maaseutuarkkitehti työssään

Tässä näette kitinojalaisen Olli Kukkamäen rakentamassa komiaa pohjalaista pihapiiriä legoista. Kyseessä on Koto-projektin tilaustyö pienoismallista, joka otettiin mukaan Helsingin Senaatintorille Pikkuusen Häjympiin Pitoihin kesäkuussa. Siitä tuli mainio vetonaula Kitinojan perinnetonttien, Töysän kylien ja Jalasjärven kylien yhteisosastolle: 

Puolitoistafooninkinen rakentuu myös legoista!

  

Komia kuisti, vai mitä!

Auto on pysäköity porttiin, hevonen saa porkkanaa ennen ajelua,

 ja kissat jahtaavat hiirtä kanakopin edustalla.

Olli tilasi tarvittavia osia useasta osoitteesta aina ulkomaita myöten, että rakennuksista tuli sellaisia kuin Kitinojan perinnekylän rakennustapaohjeistuksessa esitetään. Valmis pienoismalli houkutti lapset tutkimaan pihapiiriä ja vanhemmat juttelemaan luonnollista kokoa olevista toteutuksista. Jos pienoismalli olisi ollut myynnissä, se olisi tehnyt kovasti kauppaansa Senaatintorilla. 

Fiilikset eteläpohojalaasista piroosta Senaatintorilta

Esimerkiksi lukuisten ulkorakennusten käyttötarkoitus tänä päivänä innosti ihmisiä miettimään, mitä itse tekisivät kaikilla tiloilla. Moni olisi käyttänyt esimerkiksi tallia edelleen hevosia varten, mutta autojakin niihin kaavailtiin - ja kovin monella tuli mieleen mahdollisuus kunnollisista työtiloista oman kodin yhteydessä. Asumisen kalleutta pääkaupunkiseudulla päiviteltiin useaan otteeseen ja muutama totesi, että ahtaan kaupunkiasunnon vaihtaisi mielellään pohjalaistaloon Seinäjoen seudulla - jos vain löytyisi töitä. Hmmm... Seinäjoella ja lähiseudulla on varsin kattavasti töitä tarjolla tänä päivänä. Hallitseeko ihmisten mieliä vanha mielikuva töiden saamisen vaikeudesta Etelä-Pohjanmaalla? Kannattaa vilkaista tätä. 

Vaikka meno Senaatintorin eteläpohjalaistapahtumassa oli melkoista tungosta ja musiikin säestämää markkinahumua, ehti silti saada sen käsityksen, että täälläkin nousi esiin kysyntä ekologisille asioille - puurakentamiselle, omien vihannesten ja yrttien kasvattamiselle, lähiruoalle, kierrätykselle ja muille seikoille, joista taas asia kääntyi kylämäisen perinnerakentamisen ja maaseutuasumisen puoleen!

Ulkomaisia turisteja oli liikkeellä runsaasti, ja myös heitä kiinnosti Kitinojan esittelemä perinteinen pohjalainen rakentamisen tapa. Oli tiedossa, että heitä tulee - mutta aikaa ei jäänyt englanninkielisen esittelymateriaalin tekemiselle. Suomenkielinen uusi esite ehti tapahtumaan mukaan, ja niitä lähti sitten mm. japanilaisten matkaan. Niiden ohessa tiedusteltiin matkailuesitteitä talonpoikaisarkkitehtuuriin liittyvistä kohteista. Myös muissa yhteyksissä Koto-projektin aikana on tullut esiin, että pohjalainen rakennusperinne kannattaisi tuotteistaa matkailupaketiksi, jossa sen historia, arkkitehtuuri ja käyttötarkoitukset ennen ja nyt tulisivat esiin, hyvän oheisohjelman kera tietenkin. 

Yleisö sai arvata, mitä sana "kaksfooninkinen" tarkoittaa. Vaihtoehdot olivat "kaksinaamaista", "kaksikerroksista" tai "kaksimielistä". Niin hauskalta kuin se pohojalaasesta tuntuukin, vastaus ei suinkaan ollut itsestäänselvyys, vaan vähän piti auttaa välillä. Ruotsin kielestähän se tulee - våningista on tullut fooninki pohjalaismurteissa. Pohjalaistalon kahta kerrostahan se silloin tarkoittaa. 

Kitinojan rakennustapaohje kiinnosti mm. suomalaista arkkitehtuurin tutkijaa, useita perinnerakentajia jotka hakivat perusohjeita hirsirakentamiseensa toisaalla, entisiä eteläpohjalaisia jotka kertoivat omia muistojaan pohjalaistaloista, ihmisiä joilla on unelma maalle muuttamisesta joskus tulevaisuudessa - ja ihmisiä jotka tunsivat muita perinnerakentamisesta kiinnostuneita. Koto-projektin kaltaisen pilotin kannattaa olla esillä tämänkaltaisissa tapahtumissa pelkän puskaration vuoksi - koskaan ei tiedä, millaisia teitä pitkin tieto kulkeutuu, kunnes osuu tulevaan uuteen pohjalaistalon rakentajaan! 

Kitinojasta Seinäjoen asuntomessujen sivukohde vuonna 2016?

Sanomalehti Ilkan toimittaja oli kuullut tällaisesta asiasta, ja tiedusteli, pitääkö se paikkansa. Siinä sitten puhelimessa pikaisesti miettimään, että mitä tällaiseen kysymykseen tohtii vastata, kun ei asiasta ole virallisten tahojen kanssa mitään puhuttu! Itse idea on peräisin Ilkan toimittaja Maiju Lemettisen pääkirjoituksesta Ilkassa 13.2.2012, kun päätös asuntomessujen järjestämisestä Seinäjoella tuli tietoon: "Kitinojan pohjalaistalojen alue olisi hyvä saada vuoteen 2016 mennessä siihen vaiheeseen, että myös sitä voitaisiin esitellä vieraille. Samalla kun näytettäisiin uusinta uutta ja poikkeuksellista pohjalaista arkkitehtuuria, perehdytettäisiin suomalaiset perinteiseen, jo häviämässä olevaan rakennuskulttuuriin. Kitinojan pohjalaiskylässä, joka suunnitellaan saumattomaksi jatkeeksi jo olemassa olevalle kylän rakennuskannalle, on myös valtakunnallista kiinnostavuutta". Myös Kokkolan asuntomessuilla viime kesänä sivukohteena oli 1700-luvulta peräisin oleva Knapen talo Neristanissa, Kokkolan vanhassa puukaupunginosassa. Se oli vasta korjausasteella, mutta veti vaihtoehdoista kiinnostunutta väkeä samoin kuin Loviisan wanhojen talojen tapahtuma vetää omalla tahollaan joka kesä, seudun suurimpana kesätapahtumana. 

Komia asuminen 2025 -seminaarissa Seinäjoella minulla oli tilaisuus esittää kysymys Kitinojan perinnekylän soveltuvuudesta asuntomessujen sivukohteeksi suurilukuiselle yleisölle, jossa oli mukana kaikkien Seinäjoen seudun kaupunkien ja kuntien edustajia, rakentamisen ammattilaisia, asumisen markkinoijia ja muita tulevaisuuden asumisesta kiinnostuneita ja siihen vaikuttavia ihmisiä. Äänestys tehtiin heti paikan päällä lähettämällä tekstiviesti, ja viesteistä rakentui seinälle heijastettu pylväsdiagrammi, joka osoitti selkeän enemmistön olevan sitä mieltä, että kyllä se sopisi. 

Jos siis vuoteen 2016 mennessä Kitinojan perinnetonteilla on rakenteilla ja rakentuneina vaikkapa kolmesta viiteen pohjalaistaloa pihapiireineen, voisi olla ihan mahdollista esitellä niitä asuntomessujen sille yleisön osalle, joka haluaa niihin tutustua. Mutta tässä vaiheessa asia on täysin ajatuksen asteella. Mitä siihen sanoo Seinäjoen asuntomessuja valmisteleva työryhmä, mitä siihen sanovat Kitinojan perinnerakentajat - ratkaisu on heidän hallussaan. Vanhana tarinankertojana ja kulttuurimatkailun konkarina tosin jo kuvittelen mielessäni, millaisia opastettuja bussikierroksia alueella itse vetäisin ; D 

Kitinojan esteettis-ekologisen kulttuurirakentamisen valtakunnallinen kiinnostavuus

Keväällä joukko Vaasan yliopiston aluetieteen opiskelijoita ja opettajia teki ekskursion Seinäjoelle, tutustuen ajankohtaisiin aluekehittämisen teemoihin ja käytännön aluekehittämistyöhön mm. Kitinojalla. Aluetieteen professori, VTT Hannu Katajamäki kutsui tuolloin Kitinojan perinnerakentamista edelläkävijämeiningiksi ja kysyi, olisiko se mahdollista konseptoida hyödynnettäväksi myös muualla Suomessa. Kun Hannu Katajamäki on lisäksi maa- ja metsätousministeriön maaseutuasumisen teemaryhmän puheenjohtaja, kommentti on minun mielestäni kehotus tehdä niin.

Suomen kuntaliitossa toimiva arkkitehti ja rakennusvalvonta-asiantuntija Markku Axelsson on jo vuosia kehottanut kuntapäättäjiä kiinnittämään suurempaa huomiota kulttuuriympäristöihin,  paikkojen erityisyyteen ja historian merkitykseen myös silloin, kun päätetään maankäytöstä ja rakentamisesta. Ympäristöministeriön ja kuntaliiton oppaassa, joka on osoitettu kuntapäättäjille, sanotaan näin: "Muutos on pysyvä tila. Ajan myötä yksilö, yhteiskunta ja ympäristö muuttuvat. Aika ei pysähdy edes kohteissa, joissa kulttuurihistorialliset arvot ovat päällimmäisiä, eikä muutoksia sinänsä pidä kaihtaa. Suhteellinen pysyvyys eli muutoksen hallinta sosiaalinen, kulttuurinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyys huomioiden on keskeinen tavoite kulttuuriperinnön vaalimisessa". "Paikkakunnan julkikuva ja historialliset piirteet tuovat mukanaan laatutekijän. Määrätietoinen, harkittu ja ennakkoluuloton panostaminen ympäristöön tukee elinkeinoja ja lisää tunnettuutta ja vetovoimaa." "Jos kunta haluaa parantaa imagoaan, lähtökohdaksi voi ottaa kunnan omaleimaisuuden kehittämisen. Oleellisinta on katsoa ympäristöä monipuolisesti, esimerkiksi maisemarakenteen, historian ja ympäristökuvan näkökulmista."

Kitinojan Koto-projekti on valtakunnallisessa Maaseutuverkoston Parhaat käytännöt 2012 -kilpailussa  "oiva paikallisteko" -sarjassa neljän finalistin joukossa. Kilpailun tuomaristo valitsee lokakuussa finalistien joukosta kunkin sarjan voittajan, ja voittajat julkistetaan Maaseutugaalassa 8. marraskuuta Tampereella. Pakkohan tätä on tulkita niin, että perinnerakentamisella on paitsi olemassaoleva kohderyhmä ja paikallinen merkitys, myös valtakunnallista kiinnostavuutta : D