14. Kitinojan pohjalaiskylän suunnittelija on valittu

Suunnittelualue

Kitinojan perinteiselle pohjalaiselle rakentamiselle varattu asuinalue suunnitellaan Miilunmäen luoteis-, länsi- ja lounaspuolille peltoon molemmin puolin väliin jäävää Hirvilammintietä. Hirvilammintien pohjoispuolella tulvarajan yläpuolella sijaitsevan suunnittelualueen pinta-ala on 4,5-5 ha ja eteläpuolella hehteerin verran lisää - yhteensä 5,5-6 hehtaaria. 

Lähtökohtana alueen etsimisessä on ollut realismi kunnallistekniikan sijainnin suhteen, kylän palvelujen läheisyys, sekä mahdollisimman hyvä maisemallinen sijoittuminen niin, että alueen tuntumassa olisi ennestään perinteistä rakennuskantaa ja niin, että asuinalue voisi muodostua perinteisellä tavalla ryhmä- tai nauhakyläksi yhtenäiselle alueelle, näkyisi kauniisti alkaessaan rakentua, ja omaisi tarvittaessa myös laajenemisen mahdollisuudet. Suunnittelualue on peltoa, mutta sijainti on silti perusteltu. Se on paitsi kunnallistekniikan, myös valokaistan vieressä, kylän palvelut ovat kävelymatkan päässä, alueella on entisestään perinteisiä pohjalaisia rakennuksia, alue sijoittuu molemmin puolin kulkuväylää, alue tulee näkymään kauniisti eri suuntiin, ja sillä on laajentamisen mahdollisuuksia tarvittaessa. Suunnittelualue viettää molemmilta reunoiltaan jonkin verran alueen keskikohtaan, mikä voidaan huomioida esim. tien sijoittamisena matalimpaan kohtaan.

Perinteinen pohjalainen rakentaminen ei sijoitu metsään. Se sijoittuu metsien reunoille ja kumpareille - tai sitten jokivarsiin tai tienvarsiin molemmin puolin kulkuväylää peltojen keskelle. Pohjalaistalojen kukoistuskaudella metsät olivat vähissä, kun ne käytettiin tervanpolttoon, valtakunnan laivanrakennukseen, tai kotitarpeiksi - vielä vanhoissa valokuvissa voi nähdä, että talot ja kylät ovat usein melkoisen aukeassa ympäristössä. Pihapuita uudelle asuinalueelle toki istutetaan, ja ne kasvavat omaan tahtiinsa kuten aina ennenkin.

Gunilla Lång-Kivilinnan kirjallisuutta

Suunnittelijaksi Gunilla Lång-Kivilinna

"Koto eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan" -hanke sai määräaikaan mennessä kolme tarjousta em. alueen maankäytön suunnittelusta ja rakennustapaohjeistuksen tekemisestä. Kitinojan kyläseura ry:n kokouksessa todettiin, että parhaiten tarjouspyynnön kriteerit täytti Arkkitehtitoimisto Gunilla Lång-Kivilinna Oy:n antama tarjous. Gunilla Lång-Kivilinnalla on erityisen hyvä asiantuntemus pohjalaisesta rakennusperinteestä sekä aikaisempaa kokemusta saman tyyppisten asuinalueiden suunnittelusta. Lisäksi hän asuu siirtoprojektina toteutetussa pohjalaistalossa Stundarsissa, joka on esikuva Kitinojan projektille - joten hänen tuntumansa aiheeseen voi sanoa olevan sataprosenttinen. 

Gunilla Lång-Kivilinna aloittaa työt juhannuksen jälkeen. Juuri nyt on oikea aika ottaa yhteyttä, jos oma koto Kitinojan pohjalaiskylässä kiinnostaa - nyt on mahdollisuus sisällyttää oma uudistalo tai oma hirsiensiirtoprojekti suoraan alkuperäiseen suunnitelmaan niin, että pääsee vaikuttamaan tulevan asuinympäristönsä luonteeseen ja omien rakennustensa sijoittumiseen alueella. Tonttien koko tulee vaihtelemaan, mutta kovin pieniä niistä ei tehdä - päärakennukselle sekä pihapiirin muille rakennuksille ynnä kryytimaalle ja muille toiminnoille jätetään tilaa tarpeiden mukaan.


Toki on koko ajan muistettava, että maankäyttösuunnitelman valmistuttua prosessin jatko siirtyy Seinäjoen kaupungille asemakaavoitusta varten - ja vasta sen valmistuessa itse rakentaminen tulee mahdolliseksi. Mitä enemmän hankkeessa on vakavasti suhtautuvia rakentajia jo tässä vaiheessa, sitä nopeammin prosessin voi odottaa etenevän maankäyttösuunnitelman valmistumisen jälkeen myös kaupungin taholla. 

13. Arkkitehti Panu Kailan luennolta

Eristys 

Kun parannetaan vanhan talon lämpötaloutta, yksinkertaiset toimenpiteet kannattavat. Silloin tiivistetään ilmavuotoja, lisätään eristettä rakenteita avaamatta ullakolle, ja säädetään lämmitysjärjestelmä. Tutkimuksen mukaan yläpohjan eristys sekä patteriventtiilien säätö ovat tehokkain tapa säästää energiaa. Sen sijaan ulkoseinien lisäeristäminen tai ikkunoiden uusiminen kolmilasisiksi maksaa itsensä takaisin vain poikkeustapauksissa. 

Uudessa talossa lisäeristys laitetaan ulkopuolelle. Hirret varaavat lämpöä, joten ne jäävät eristyksessä sisäpuolelle. Saumakohdat eristetään tarkasti, ja ulkopuolelle laitetaan tuulensuoja. Sisäpuolelle ei saa jäädä ilmavuotoja. Tiiviys on tärkeintä, sillä tuuli imee lämmön. Vanhassa talossa eristyksen lisääminen ulkopuolelle voi pilata talon ulkonäön. Ikkunat jäävät syvennykseen ja ikkunalaudat likaantuvat - ne tulisi eristysremontin yhteydessä siirtää seinän ulkopintaan ja samalla pidentää räystäitä. Sen sijaan sisäpuolella lisäeristys voidaan tehdä huone huoneelta tarpeen mukaan vain siellä, missä on eristystarve. 

Digilämpömittari on hyvä keino käydä läpi talon vuotokohdat. Vuotoa voi olla esim. ikkunoissa ja jalkalistoissa, jolloin liimapaperi ja ikkunoiden korjaus ovat paras ratkaisu. Jos ikkunalasi helisee, se vuotaa ja on kitattava. Oikein tehty korjaaminen, kittaus ja liimapaperointi ovat ylivoimaisesti paras tapa tiivistää ikkunat. Tulos vastaa kolmilasisten odernien ikkunoiden tiiviyttä. Jos haluaa lisätä ikkunoihin tiivisteet, niitä ei saa lisätä väkisin - ensin on oltava tilaa tiivisteelle, vasta sitten tiiviste. Toimistopaperin suikale ja sen kiinnittäminen tapettiliisterillä ajavat kuitenkin saman asian. Lisäksi liimapaperi lähtee pois lämpimällä vedellä, maalipintojen kärsimättä.  

Märkätilat 

Asuntomessuilla on esitelty uutuutena idea kosteusmittarin sijoittamisesta märkätilan lattian alle - tuleeko tästä seuraava uusi rakentamismääräys? Jälleen haetaan yksinkertaiseen asiaan ratkaisua koneista! Parempi on, kun ei rakenneta märkätiloja sisälle vaan ulos erilliseen rakennukseen. Jos märkätiloja rakennetaan sisälle, veden käyttö tlee ratkaista hallitusti: ammeesta ja suihkukaapista vesi menee suoraan viemäriin, riittää kun laittaa pyyhkdeen lattialle. Suihkukaapin kattoon voi asentaa pleksilasin, johon kosteus tiivistyy ja tiputtuaan kulkee lattiakaivon kautta suoraan viemäriin.  Jo suihkuallas ja -verho auttavat asiaa niin, ettei vesi pääse lattialle. Muualla Euroopassa on yleistä käyttää kokolattiamattoa kylpyhuoneessa, koska siellä ei kaadeta vettä lattioille. 

Kosteus

Hengittämättömät materiaalit estävät paitsi kastumisen myös kuivumisen, kun vettä aina joka tapauksessa menee johonkin. Tiiviit materiaalit hautovat kosteutta ja aiheuttavat hometta. Perinteisessä rakentamistavassa kaiken A ja O on hengittävyys. Siinä ei ole ilmavuotoja, vaan kostumis- ja kuivamiskyky!

Kosteudesta puhuttaessa on suuri haitta, että tekniikassa sanat merkitsevät toista kuin yleiskielessä. Veden olomuodot ovat kiinteä, neste, sekä höyry/kaasu. Lumi on kiinteää ja kuivaa eikä itsessään kastele mitään, ellei sula. Sisäilman kosteus eli vesihöyry on näkymätöntä ja kuivaa - sekin kastelee vasta nesteeksi tiivistyneenä. Höyrynsulku on kaasun sulkua, eli eri asia kuin nesteen ulos sulkeminen. Hengittävyys puolestaan ei tarkoita reikäisyyttä vaan samaa kuin vaatteissa eli sitä, että hengittävä materiaali pystyy sekä kastumaan että kuivumaan - muovivaatteen alla hikoillaan märäksi asti, eikä kosteus haihdu, kun taas hengittävä vaate haihduttaa kosteuden pois ja iho pääsee kuivumaan. 

Ilmanläpäisevyys ei ole hengittämistä, eikä maalikalvon vesihöyryn läpäisevyys kerro mitään sen hengittävyydestä. Hengittävä seinä ei ole vetoinen, vaan se voi olla yhtä ilmatiivis kuin höyrynsululla varustettu. Ilmansulkupaperin vesihöyryn läpäisevyys on suunnilleen sama kuin muovikelmun, mutta se on hengittävä toisin kuin kelmu. Puujulkisivun lahottava lateksimaali on "reikäinen", mutta ei hengittävä - sen sijaan tiivis öljymaali vanhenee hengittäväksi. 

Myös saunasuojan käyttäminen tekee puulle muovikalvon. Sillä pilataan puuseinän pinta ja hengittävyys. Saunasuojalla käsittelyn jälkeen puu ei enää hengitä eikä tuoksu. Miksi kaikki puupinnat pitää käsitellä?
Testitilanteessa verrattiin kahta puupintaista huonetta, joissa oli täysi ilmanvaihto kahden tunnin välein. Toisessa seinäpinta oli jätetty käsittelemättä, toisessa se oli maalattu lateksimaalilla. Maalatussa huoneessa tuli ensin tukalan kosteaa, ja tuuletuksen jälkeen liian kuivaa. Ilma oli vuorotellen kostea ja kuiva, taas kostea ja kuiva, jne. Puupintaisessa huoneessa kosteus pysyi tasaisena ja oleskelu oli mukavaa. 

Miten voi testata, hengittääkö seinä? Räiskäistään vettä seinälle. Kun seinä kastuu, mutta kuivuu itsekseen, hengittävyys toimii. Jos vesi valuu seinäpinnasta eikä pinta kastu, pinta ei hengitä. Nykyisin lähes kaikissa tapeteissa - myös paperitapetteina myydyissä - on muovitus. (Muovittamattomia tapetteja saa esim. Pihlgren & Ritolalta ja esim. Uulatuotteen Into tai liimamaali ovat hengittäviä, jos on tarve maalata sisäpintoja).  

Home

Mineraalivilla + höyrynsulku = katastrofi. Rakenne on tiivis, mutta jos ja KUN tähän rakenteeseen pääsee vettä, se on pilalla. Se ei kestä elämää, eikä ole toipumiskykyinen. Kaikki hometalot ja -koulut on rakennettu määräysten mukaan, "hyvää rakentamistapaa" noudattaen. Tästä rakentamistavasta on aiheutunut massiivinen katastrofi. 

Hengittämätön, koneilmastoinnilla varustettu rakennustapa on johtanut siihen, että ihmisten sairauskustannukset ylittävät vuosittain rakennusten lämmityskustannukset. Sisäilman haitat aiheuttavat Suomessa n. 3 miljardin euron kustannukset vuodessa, kun 600 000 - 800 000 ihmistä altistuu homeelle joka päivä. Hometalojen sisäilmastosta löytyy vahvoja solumyrkkyjä, jotka tuhoavat ihmisen vastustuskyvyn, jolloin kaikki sairaudet pääsevät vaikuttamaan. Nyt tiiviyttä ja hengittämättömien materiaalien käyttöä halutaan lisätä. Rakentajille vakuutetaan materiaalien paremmuutta, yritykset kannattavat ja tuottavat valtiolle verotuloa - mutta ihmistn asumisterveyden kustannuksella. 

Kun höyrynsulullisessa talossa käytetään lämpöpumppua, sitä EI SAA käyttää jäähdyttämiseen, sillä höyrynsulku jää silloin väärälle puolelle. Lisäksi lämpöpumpun huolto tulisi tehdä kerran viikossa, mutta puolet ihmisistä ei huolla sitä koskaan. Huoltamaton lämpöpumppu on homepumppu. 

Miten talo säilyy terveenä - vai pitäisikö kysyä myös, miten ihminen säilyy terveenä talossa? Passiivitaloja on mahdollista tehdä myös käyttäen luonnonkuitueristettä (Selluvillaa, Ekovillaa tms. ) ja muita hengittäviä materiaaleja. Kaksilokeroinen seinärakenne torjuu pystysuunnan konvektiovirtausta. Hirsitalo voi olla passiivitalo. Koneellinen ilmastointi ei ole pakollista. Painovoimainen ilmanvaihto sen sijaan on edelleen mahdollista. 

Jokaisella on oikeus asua terveessä asunnossa. Ei pidä yrittää tehdä paremmin kuin ennen, vaan yhtä hyvin kuin ennen - silloin lopputulos on paras mahdollinen.