torstai 3. helmikuuta 2011

9. Tutustumismatkan jälkipuintia

Malkakoskea
Matka Sulvan Stundarsista Vaasaan on suunnilleen sama kuin Malkamäeltä ja Kitinojalta Seinäjoelle - n. 20 minuuttia. Kitinojalta on lisäksi yhtä lyhyt matka myös Lapualle, joka on toinen Etelä-Pohjanmaan kasvukeskuksista. Sulvan omat palvelut ovat hyvät, on mm. ravintola, pankki, koulu, päiväkoti, kauppa - ja kirkko. Kitinojalla on mm. oma koulu, kirkko sekä päivittäistavarakauppa jonka palveluihin kuuluvat myös myymäläauto, lääkevarasto, asiamiesposti, polttoainemyynti sekä kotiinkuljetuspalvelut. Kitinojan viereisessä Halkosaaren kylässä on mm. äskettäin laajennettu koulu ja samassa tilassa toimiva päiväkoti, kaksi ryhmistä, neuvola, nuorisotilat, grilli sekä pankki. Tätä sopii miettiä, jos epäilee että Kitinoja olisi jollain tavalla "syrjässä". 

Talkoohenki kukoistaa sekä Stundarsissa että Kitinojalla. Kitinojan kyläseura toimii kyläläisten omaehtoisen ja aktiivisen kehittämisen organisaationa. Hankkeina on toteutettu esim. kylätalo urheilusaleineen ja kerhotiloineen, jääkiekkokaukalo, jalkapallo- ja pesäpallokenttä, Hietasaaren valaistu pulkkamäki ja uimaranta laitureineen, sekä veneluiska Kyrönjokeen. Käytössä on myös monikymmenkilometrinen valokuituverkko, joka mahdollistaa toimivat tietoliikenneyhteydet sekä kyläyhteisön toimintojen organisoinnin ja kattavan paikallistiedotuksen. Harrastusmahdollisuuksien ja vapaa-ajan vieton suhteen Malkamäki ja Kitinoja ovat lähietäisyydellä kaikesta, mitä kukin omakseen tuntee. 


Alajokilakeutta
Pohjanmaan rannikolla Stundars rajautuu Söderfjärdeniin, joka on yksi maailman parhaiten säilyneistä meteoriittikraatereista. Söderfjärdeniä on kuivatettu jo 1700-luvulla, mutta 1900-luvun alussa aloitettiin valtava kuivatushanke, joka valmistui vuonna 1927. Ympäröivät kylät saivat suuria lisäalueita, maata äestettiin ja Söderfjärdenistä tuli latojen valtakunta. Vastaavasti Etelä-Pohjanmaalla Ilmajoella pantiin alulle jo v. 1786 Ruotsin valtakunnan suurisuuntaisin suonraivaushanke, joka jatkui 1900-luvulle asti. Se Ilmajoen alajokimaisema, joka nykyään tunnetaan eteläpohjalaisena lakeutena, kuokittiin miesten ja naisten käsivoimilla - ja rajaa Kitinojan kylää lakeuden länsilaidalla. Latomerestä on kummallakin alueella jäljellä enää rippeitä. Söderfjärdenin alue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi, samoin Ilmajoen Alajoki. Kitinojan ja Malkamäen kylät sijaitsevat lisäksi valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellussa Kyrönjokilaakson kulttuurimaisemassa.  

Tutustumismatkan jälkipuinnissa keskusteltiin Koto-projektin tavoitteista myös Seinäjoen kaupungin näkökulmasta. Kaupungilla on projektin myötä mahdollisuus nostaa imagoaan eteläpohjalaisen kulttuuriperinnön kohottajana, tiiviin ja matalan ekologisen puurakentamisen tukijana, sekä mallikelpoisen vaihtoehtoasumisen mahdollistajana. Projektin kohderyhmä ei halua asua kaupunkikeskustassa joten projekti ei vaikuta keskustan asukkaiden lukumäärään - mutta voi vaikuttaa siihen, että kaupungilla on esittää kohderyhmän toivomia vaihtoehtoja omien rajojensa sisällä. Edetessään projektin saama huomio saattaa lisääntyä, ja jos kaupunki osaa olla ovela, se osaa hyödyntää myös tämän huomion. Asukaslähtöinen kyläsuunnittelu on maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua osallistumista ja käytännön demokratiaa. Parhaat tulokset saavutetaan, kun vapaamuotoinen ja virallinen suunnittelu tukevat toisiaan. 


Seinäjoen kaupunki on hakemassa valtakunnalliseen kansalliseen kaupunkipuistoverkostoon vyöhykkeellä, joka ulottuu Törnävältä Kitinojalle ja Malkakoskelle. Kansallinen kaupunkipuisto velvoittaa kaupunkia vaalimaan alueen kulttuurihistoriallisia ja luonnonmaisemallisia arvoja. Ympäristöministeriön ylitarkastajan Jukka-Pekka Flanderin mukaan Seinäjoenkin täytyy vielä täydentää hakemustaan kaavasuunnitelmilla, jotka kertovat arvojen säilyttämistahdosta. 

Koto-projektin ohjausryhmässä olevan arkkitehdin Airi Kentalan sanoin "vaikka ymmärsinkin jo aikaisemmin, mitä projektilla tavoitellaan, nyt ymmärrän sen vielä paremmin". Tämä pätee varmasti koko Stundarsissa vierailleeseen ryhmään. Stundars toimii silmien avaajana. Vahinko, ettei mukana ollut yhtäkään Seinäjoen kaupungin kaavapuolen edustajaa - onni, että heitä on projektin ohjausryhmässä! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti