7. Stundarsin tarina

Peter Båsk kertoo Stundarsista

Parikymmentä Kitinojan ja Malkamäen Koto-projektista sekä perinnerakentamisesta kiinnostunutta retkeläistä oli mukana tutustumismatkalla Sulvan Stundarsissa tammikuun viimeisenä lauantaina. Peter Båsk ja Carl-Erik Forth kertoivat Stundarsin tarinan alusta tähän päivään saakka. 

Sulva oli 1970-luvun alussa vielä itsenäinen kunta, jossa suunniteltiin paikalle kerrostaloja sekä useita moderneja omakotitaloja. Peter & kumppanit olivat hiljattain olleet Ruotsissa perinnerakentamista koskevassa seminaarissa, eivätkä pitäneet ajatuksesta, että omaan kylään alkaisi nousta korkeita betonielementtejä. Peter puhui puolelleen vaikuttajia. Silloinen Sulvan kunnansihteeri ja myöhempi Mustasaaren kunnan asuntosihteeri Brage Räfsbäck lähti tukemaan ajatusta vanhoista pohjalaistaloista koostuvan asuinmiljöön rakentumisesta. Hänestä tuli myös yksi ensimmäisistä talonsiirtäjistä.

Oli mielenkiintoista verrata kaavapiirrosta, joka sisälsi säntilliset suunnitelmat kerrostaloista ja omakotitonteista ja verrata niitä sittemmin toteutuneeseen kaavaan, jossa tontit ovatkin isompia ja niiden rakennuskanta muodostuu kylämäisesti vanhoista pohjalaistaloista umpipihoineen. Jos kunnan alkuperäiset suunnitelmat olisivat toteutuneet, alue olisi nyt kuin mikä tahansa 70-luvulla tärvelty suomalainen taajama, eikä olisi milloinkaan tullut valituksi yli tuhannen kilpailijaehdokkaan joukosta Suomen parhaaksi asuinalueeksi vuonna 2006. Kävijöiden on vaikea uskoa, että talot ovat sijainneet täällä vasta lyhyen ajan, koska kylän idylli on viehättävän ajaton, maaseutumainen ja pittoreski - kuin Carl Larssonin tauluissa. 

Tietous vanhojen talojen korjaamisen oikeista tavoista on lisääntynyt, ja 1990-luvun lopulta lähtien siirretyt talot ovat nyt kaikkein toimivimpia malleja niille, jotka haluavat nähdä perinteisen rakentamistavan niksit kytännössä. Niissä ei enää ole käytetty yhtään muovia, ja rakennusteknisesti niissä on jo osattu tehdä kaikki oikein. Niissä ei vedä, ne ovat lämpimiä, niissä asutaan nykyaikaisesti ja mukavasti - mutta asumismukavuudella on aivan erityinen lisäarvo, joka tulee perinteisen rakentamistavan noudattamisesta. Sen vuoksi alueella käy vuosittain useita satoja tutustujia, joita kiinnostaa ekologisuus, perinteiset arvot, maiseman huomioon ottaminen, rakennustekniikka, siirtoprojektien toteuttaminen, kokemus kustannuksista jne. 

Jokainen alueen asukas on esitellyt kotiaan lukuisia kertoja vuosien varrella, ja tulee tekemään sitä vastakin. Asukkaat ovat syystä  ylpeitä asuinalueestaan, ja haluavat tukea vastaavien prosessien toteutumista myös muualla. Kävijämäärät Sulvan muissa kohteissa ovat lisääntyneet vastaavasti. Esimerkiksi viereisellä Stundarsin ulkomuseolla on useita päätoimisia työntekijöitä, alueella sijaitseva Hemmerin talo toimii ravintolana ja näyttelypaikkana, erilaisia kursseja ja tapahtumia järjestetään, kesäisin toimii paikallisten käsityöläisten tuotteita myyvä puoti, lapsille on tarjolla elämyksellisiä koululaisretkiä, ja kesäteatterikin tekee taas paluuta. 

Alkuun alueelle muodostettiin yhdeksän tonttia. Nyt alueella asuu kahdeksantoista perhettä, joiden mukana kylään on tullut paljon lapsia. Sulvalle on juuri rakennettu uusi päiväkoti. Uusista rakennuspaikoista on ollut pulaa pitkään, eikä kysyntään ole kyetty vastaamaan. Nyt tontteja on onnistuttu saamaan pari lisää.  

Näimme yhden myynnissä olevista tonteista. Siinä oli alunperin ollut perinteinen pohjalaistalo, joka oli aikanaan madallettu ja modernisoitu niin, että alkuperäinen malli ei ollut enää lainkaan tunnistettavissa. Uudet materiaalit ja 70-luvulla parempana pidetty nykyaikainen rakennustekniikka eivät ole kestäneet tähän päivään saakka. Talo on mennyt korjauskelvottomaksi. Tontti on nyt arvokas, mutta ei talon modernisoinnin ansiosta, vaan ympäristössä tapahtuneen kehityksen vuoksi. Perinteisellä rakentamistavalla toteutettu asuinalue on haluttu ympäristö ja haaveena monella kodinrakentajalla.