1. Puurakentaminen on yksi keino hillitä ilmastonmuutosta. Hyvin tehty hirsitalo pysyy pystyssä jopa vuosisatoja ja näin se samalla toimii hiilivarastona. Puurakenteinen talo kuluttaa vähemmän luonnonvaroja ja aiheuttaa vähemmän ympäristöhaittoja kuin betoni-, tiili- tai teräsrakenteinen talo. Puuseinän rakentamisen aiheuttama ympäristökuormitus on noin puolet vastaavien betoni- ja tiiliseinien kuormituksesta. Puurakentaminen on ekotehokasta.
2. Puu on sataprosenttisesti uusiutuva rakennusmateriaali. Kun puutuotteet poistetaan käytöstä, niitä voidaan käyttää uudelleen usein sellaisenaan. Kitinojalla suositaan rakennusosien kierrätystä. Esim. vanhojen puutalojen hirret, ikkunat, ovet ja listat ovat kysyttyä tavaraa perinnerakentamisessa. Aikanaan poltettaessa puun hiili palaa takaisin luonnon kiertokulkuun.
3. VTT:n LCA-House -mallilla tehty ulkoseinävertailu antaa selkeän tuloksen: puurakenteisenseinän valmistamisessa käytetään eniten uusiutuvaa energiaa ja vähiten fossiilista energiaa. Tiivis ja matala asuinrakentaminen on ekologisesti kestävä ratkaisu. Kitinojalla yhtenäinen tonttialue luo perinteistä ryhmäkylää, joka on tiivistä ja matalaa rakentamista. Ryhmäkylä on paluuta aikaan ennen isojakoa, joka hajotti tiiviit kylät ja loi hajarakentamisen.
4. Perinnerakentamisessa kaikki rakennusmateriaali on luonnonmukaista - esim. eristeet ovat puukuitu- tai pellavaeristeitä ja maalit keittomaaleja. Rakentamisessa ei hyväksytä esim. muoveja, akrylaattimaaleja, alumiini-ikkunoita tai pihan asvaltointia. Rakentajille suositellaan uusiutuvien energiamuotojen käyttämistä lämmityksessä ja esim. saunan rakentamista pihapiiriin sisätilojen sijasta. Ensisijaisesti käytetään paikallista puutavaraa ja rakennus- sekä asiantuntijapalveluita. Puu on puhdas ja turvallinen rakennusmateriaali. Luonnonmukaiset rakennusmateriaalit tasaavat huoneilman kosteutta mikä parantaa sisäilman laatua ja asukkaiden terveyttä.
5. Kitinoja sijaitsee arvokkaassa kulttuurimaisemassa. Perinteistä paikallista rakentamistapaa jatkaen kansallismaiseman arvo voidaan ottaa haltuun entistä paremmin. Maiseman oleellisiin arvoihin kiinnitetään konkreettista huomiota ja sen kulttuurisia piirteitä pyritään vaalimaan paitsi säilyttämällä jäljellä olevaa, myös palauttamalla jo kadonnutta. Katoamassa oleva paikallinen rakentamistapa saa uudenlaista huomiota. Alueelle vähitellen muodostuva uusi asuinalue muodostaa malliesimerkin paikalliseen kulttuuriin kuuluvan rakentamistavan jatkamisesta, joka on Suomessa lähes käyttämätön tapa säilyttää kulttuuriympäristöjä.
6. Hanke perustuu käyttäjälähtöisyyteen ja asumisen megatrendeihin: asukkaiden arvomaailman muutokseen, jossa asuminen on elämäntavan ja identiteetin ilmentymä, ja jossa ekologisuus, esteettiset ja kulttuuriset arvot sekä paikallisuus ja perinteet painottuvat. Ympäristön ja sille annettujen merkitysten arvostaminen on kestävän elämäntavan omaksumista.
7. Ihmisen elinkaari voidaan huomioida eri kokoluokkien taloilla - ison päärakennuksen sijasta voi rakentaa pihapiiriin kuuluvan pienemmän "paapantuvan". Perinteisesti pohjalaistaloja on myös laajennettu tarvittaessa. Asuntoalue sijoittuu kyläkeskuksen palveluiden läheisyyteen. Naapurikylän Halkosaaren palveluihin on matkaa ainoastaan 7 km. Sijainniltaan Kitinoja on kaupungin läheistä maaseutua.
8. Perinnerakentaminen on hyviksi miellettyjä arvoja sisältävän hyvän asuinympäristön rakentamista. Hyvä ympäristö lisää viihtymistä ja yhteisöllisyyttä. Viihtyisässä ympäristössä esim. ilkivalta vähenee merkittävästi. Yhteisöllisyys luo turvallisuutta.
9. Hanke vaikuttaa kulttuuriympäristötietoisuuteen sekä päättäjien että käyttäjien taholla paitsi paikallisesti, myös laajemmalla alueella. Hankkeen tiedotuksella vaikutetaan ihmisen, ympäristön ja tulevaisuuden välisen suhteen muodostumiseen.
 |
| "Meitäkin on toivotettu tervetulleiksi Kitinojalle. Niittyjä hoitamaan ja olemaan ihmisille iloksi ja hyödyksi!" Kuva: Rauni Hautamäki |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti