tiistai 14. elokuuta 2012

31. Kuvia ja ajatuksia Hälsinglandista, osa I

 

Ol-Anders


Ol-Anders, yksi neljästä pihapiiristä jossa toimii hälsingeläistalojen opastuskeskus

Ol-Anders, talo pihan kolmannella sivulla 


Yksi Ol-Andersin kuisteista

Aina kannattaa matkustaa. Etenkin, kun matkalaisia yhdistää mielenkiinto samoihin asioihin ja tilaisuus pitkiin keskusteluihin matkan aikana tulee hyödynnetyksi. Nyt lähdettiin katsomaan, miten Ruotsissa on toimittu paikallisen rakennusperinteen esiin nostamiseksi. Hälsingeläistalot ehtivät saada UNESCO:n maailmenperintökohteen statuksen juuri ennen reissua, heinäkuun alussa - joten tuomisina oli paljon ajattelemisen arvoista asiaa. 

Maailmanperintökohteen titteli on tullut seitsemälle hälsingeläistalolle. Hälsinglandissa on jäljellä tuhatkunta vanhaa talonpoikaista taloa, joista hakuprosessiin valittiin suurimmat ja edustavimmat, yleisön tavoitettavissa olevat kohteet. Vahvana kriteerinä arvon myöntämisessä ovat olleet näiden talojen sisäinteriöörejä kaunistavat hienot koristemaalaukset. Maalauksia oli päärakennusten lisäksi erityisesti taloissa, jollaisia saatettiin rakentaa pihapiiriin pelkkää juhlakäyttöä varten. Siis "komian tähären".


Ol-Andersin juhlatalon seinämaalauksia
Yksityiskohta seinämaalauksesta


Taiteilijan omakuva

Samalla kun nämä seitsemän pihapiiriä vetävät puoleensa kansainvälistä kiinnostusta, tuovat ne kävijöitä myös muihin yleisölle avoinna oleviin hälsingeläistaloihin kautta maakunnan - kuten kuvien Ol-Andersiin. Kävijämäärät ovat tänä kesänä lähteneet selkeään nousuun ja esittelijöillä on riittänyt kiirettä ryhmien ja yksittäisten vierailijoiden vastaanottamisessa.  

Useimmat yleisölle avoinna olevat hälsingeläistalot on kyltitetty tien varressa sijaitsevin ruskea- valkoisin nähtävyysopastein. Erityisesti neljässä kohteessa, jotka toimivat hälsingeläistalojen opastuskeskuksina, on esillä taloihin liittyvät näyttelyt ja runsaasti esitemateriaalia. Jokaisella kohteella tuntuu olevan oma toimintamallinsa. Ol-Andersissa sijaitsi matkatoimisto, kahvila, käsityömyymälä, minigolf-rata, sekä siirtolaisuuskeskus näyttelyineen. Yrittäjä Gun-Marie Swessar vastaa  
Gun-Marie Swessar
 paikan toiminnasta ja Ol-Andersin opastuksista yrityksensä Culture & Kin kautta. 

Culture & Kin on erikoistunut tekemään sukututkimusta Ruotsista Yhdysvaltoihin lähteneiden siirtolaisten jälkipolville, jotka etsivät juuriaan - ja ruotsalaisille, jotka etsivät Amerikkaan lähteneiden sukulaistensa jälkeläisiä. Sen jälkeen kun sukuselvityksessä on autettu, yhtiö voi ottaa yhteyttä nykyisin eläviin sukulaisiin sekä Ruotsissa että Yhdysvalloissa, järjestää tapaamisia ja organisoida tapaamisiin liittyvän matkaohjelman niin, että siitä jää elämänmittainen muisto.

Vöyrin siirtolaiskeskus oli Gun-Marie Swessarille tuttu entuudestaan, mutta Suomen siirtolaisuusinstituutin Pohjanmaan aluekeskuksesta Seinäjoella sekä Maailman raitista Peräseinäjoella täytyy toimittaa hänelle materiaalia. Siirtolaisuusteema on yksi seikka, joka yhdistää hälsingeläisiä ja pohjalaisia. Hälsinglandista lähdettiin joukoittain Amerikkaan erityisesti 1840-luvulla. Meiltä siirtolaisuus Amerikkaan ja Kanadaan alkoi suuremmassa mittakaavassa 1860-luvulla ja jatkui 1900-luvulle saakka. Suomessa prosentuaalisesti suurin määrä Amerikkaan muuttaneista oli pohjalaisia.      



   




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti